anna anteeksi

Anteeksianto on prosessi, jonka aikana henkilö lakkaa kokemasta kaunan, närkästyksen, tuohtumuksen tai vihan tunteita koetun loukkauksen, näkemysten eroavaisuuden tai erehdyksen takia ja lakkaa vaatimasta rangaistusta tai vahingonkorvausta. Se tarkoittaa myös sitä, että henkilö lakkaa olemasta vihainen jollekulle tai luopuu kaunasta, närkästyksestä, mielipahasta tai halusta rangaista.

Tutkimusten mukaan anteeksi antaminen vähentää vihaisuutta, loukkaantumisen tunnetta, masennusta ja stressiä sekä johtaa lisääntyneisiin toivon, rauhan, myötätunnon ja itsevarmuuden tunteisiin. Se parantaa ihmissuhteita sekä fyysistä terveyttä.(www.terveyskirjasto.fi)

Huikeen esimerkin anteeksiannosta meille antaa Jeesuksen sovitustyö, jonka ansiosta me ollaan saatu ja tullaan saamaan kaikki syntimme täydellisesti anteeksi, eikä niitä enää muistella.

1.Kor.13:4-6

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.

toisin sanoen;

Jeesus on kärsivällinen, Jeesus on lempeä. Jeesus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.

Ef.1:7-8

Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä.

Vajavaisina ihmisinä täydellinen anteeksianto toiselle ihmiselle on todella vaikeeta, mutta siihen pitää pyrkiä. Anteeksiannon kuuluu olla päätös, joka kestää, vaikka välillä kauna nostaiskin päätään.

Puhun tästäkin asiasta kokemuksen syvällä rintaäänellä. Oli pitkän prosessin tulos, että pystyin antaan anteeks koulukiusaajilleni sekä isälleni, joka rikko mua vastaan monesti tavoilla, jotka on jättäny muhun pysyvät arvet. Mutta myös huomasin, että anteeksi antamattomuus oli estäny mua kehittymästä persoonana ja uskovaisena. Sen jälkeen kun olin antanu anteeks kaiken sen, mitä olin joutunu kokeen ja kaiken sen, mitä tulisin viel niiden takia käymään läpi, mun olo oli helpottunu ja vapautunu. Jumala pääs entistä enemmän rakentamaan mua persoonana, kun ei ollu niit muureja, mitkä oli rakentunu vuosien varrella ja jotka murtu siin vaihees, kun sain annettua anteeks. Se on ollu myös pysyvä päätös, että en enää kanna kaunaa heille, vaikka suurin osa teoista ja sanoista, jotka on satuttanu sekä fyysisesti että henkisesti ei todennäkösesti koskaan unohdu.                
"Haavat on parantunu, mut arvet on jääny."

On myös hyvä muistaa, että kun joku pyytää sulta anteeks ja sä vastaat myöntyvästi, niin vastuu anteeksantamisesta on siirtynyt sulle. Ei se toinen ihminen voi tietää jos sun ajatukset sanojes takana onki toiset.

Ja kun kerran ollaan kans saatu totaalisesti anteeks, joko ihmiseltä tai ennen kaikkea Jumalalta, niin ei enää toisteta niitä virheitä. Pyritään tekeen parannusta niin lähimmäistemme kuin Jumalankin edessä.

Kol.3:13
Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.