keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Respectit Paavalille


Ef.3:16-21


Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät. Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen.


Paavalin asenteessa on jotain, mitä kovasti ihailen. Kaveri on vangittuna opetettuaan pakanoille evankeliumia ja nyt vankilasta käsin kirjoittaa kirjettä, jossa kehottaa asettamaan Kristuksen rakkautta elämän kasvupohjaksi. Eli jopa jääräpäisesti jatkaa työtään, vaikka sitten kiven sisältä. Paavalin asenne huokuu samanaikaisesti päättäväisyyttä, sekä sellaista nöyryyttä, johon harvat kykenee. Mies, joka kutsuu itseään syntisistä suurimmaksi (1.Tim.1:15) ja apostoleista vähäisimmäksi (1.Kor.15:9) omien taustojensa ja tehtyjen syntiensä vuoksi ei kuitenkaan  hävennyt vaellustaan Kristuksen seuraajana, eikä arastellut asettaa itseään ja seuralaisiaan kristittyjen esikuvaksi. 

Yllä oleva tekstin pätkä kiinnitti huomioni todella vahvasti lukiessani ko. lukua.
Jokainen jae, jokainen lause puhuu suuria asioita, joissa on paljon sisäistettävää.
Ja tekstin syvällisyys aukeaa ainakin itselleni vahvemmin, kun ajattelen Paavalin tilannetta ja fiiliksiä tätä kirjoittaessaan.  

Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. 

- Alaviite 2.Kor.4:16 avaa mun mielestä hienosti tämän lauseen; ” Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä.” … Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti.

Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja.

- Parempaa perustaa elämälle ei vain ole, kuin se mikä ikuisesti kestää ja kannattaa. Kristuksen rakkaus antaa rauhan sydämeen, joka auttaa jaksamaan ja pitää elämän balanssissa.

Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, 

-  Kol.2:2-3 ” Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.” 
Rikkaimman tiedon :) Kelatkaa mikä etuoikeus!

ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät.

- Niin suuri rakkaus, että ihmisjärki ei riitä sitä kokonaan käsittämään. Eli kuinka suuri se todellisuudessa ja kaikessa kokonaisuudessaan onkaan?

Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella,

- Ei epäillä Jumalan kaikkivaltiutta, sillä sama voima joka Jeesuksen herätti kuolleista, on myös meissä.

olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen.

- Ja koko seurakunta sanoo Aamen! 
 

perjantai 4. lokakuuta 2013

iso J



Miksi Jumala ei kerro olemassaolostaan kaikille niin kertakaikkisen selvästi että tyhmätkin ymmärtävät?

Kun asiaa mietitään vähän enempi, voidaan huomata, että kyse ei niinkään ole siitä, etteikö Jumala olisi ilmoittanut itsestään kaikille tai että hän piileksisi -- kyse on enemmänkin siitä, että monet ihmiset eivät hyväksy tapaa jolla Jumala on itsensä ilmoittanut. 
Useasti asetetaan myös ehtoja, kuinka Jumalan tulisi ilmestyä. Henkilöstä riippuen nämä ehdot luonnollisesti vaihtelevat aina visuaalisesta ilmestymisestä mitä mielikuvituksellisimpiin skenaarioihin.

Raamatusta voidaan lukea kuinka Jeesus teki useita ihmeitä ja opetti ihmisiä Jumalan valtakunnasta ja omasta asemastaan Jumalan poikana. Silti kaikkien näiden ihmeiden ja tunnustekojenkaan jälkeen kaikki eivät uskoneet tai halunneet uskoa. Toisin sanoen vaikka ihmiset konkreettisesti näkivät ja kokivat asioita, he eivät silti muuttaneet suhtautumistaan Jeesukseen ja hänen sanomaansa.

Jos tunnusteot ja Jeesuksen opetukset eivät saaneet ihmisiä kääntymään, niin kuinka tilanne olisi tällä hetkellä sen kummempi.

Ainut todellinen tapa jolla Jumala voisi varmistaa, että kaikki uskovat häneen ja hyväksyvät hänet vapahtajakseen olisi vapaan tahdon poistaminen ja ihmisen ohjelmoiminen tähän.

Jumala antaa itsestään hyvinkin selkeän ilmoituksen Raamatussa. Kyse ei siis suinkaan ole siitä, etteikö Jumala ilmoittaisi itseään selkeästi vaan siitä, haluammeko uskoa tuon ilmoituksen vai emme. Usko ei monestikaan synny heti vaan on prosessi, johon saattaa kulua aikaa.

Jumalan olemassaoloa ei varsinaisesti voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa:
”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6).

Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että Hän on olemassa. Mutta jos Hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi.

Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö Jumala ilmoittaisi itsestään maailmalle sillä; ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin” (Ps. 19:2-5).

Kristittyinä tiedämme, että Jumala on olemassa, koska puhumme Hänelle joka päivä. Emme kuule Hänen vastaavan meille ääneen, mutta tunnemme Hänen läsnäolonsa, tunnemme Hänen johdatuksensa, kaipaamme Hänen armoaan, ja tiedämme että Hän rakastaa meitä.
Elämässämme on tapahtunut asioita, joille ei voi olla mitään muuta selitystä kuin Jumala.

Teksti koostuu vanhoista muistiinpanoista ja lähteenä oon käyttänyt mm. jo edesmennyttä apologiawikiä.