(Moni nokkela on kerennyt tämän tekstin (hiukan laajempana) lukemaan myös toukokuun Nuotasta.)
Tänään aivan liian monen ihmisen huulilla on sana kiire.
Oletko koskaan tullut miettineeksi, mitä on kiire ja
kuinka siihen tulisi suhtautua? Entä mitä Raamattu puhuu kiireestä?
Kiire on
jännitteinen tila, jolla on suhde aikaan. Kiirettä voidaan tarkastella sekä
yksilön että yhteisön näkökulmasta. (Wikipedia.)
Kiire on tunnetila, joka voi olla todellinen, mutta voi olla
myös opittu toimintatapa. Se voi olla väliaikainen tai ”krooninen”.
Kirjoitan tätä opiskelijana, seurakunta-aktiivina,
tyttärenä, siskona, tätinä ja tunnollisena ystävänä, jolle on siunattu laaja
verkosto, josta haluan pitää huolta. Opinnäytetyö pitäisi saada tehtyä, opetus
suunniteltua ja rahaakin olisi hyvä ansaita tekemällä työkeikkoja. Monesti
tuntuu, että 24h/vrk ei vain riitä!
Onko kiire sinulle
syy vai seuraus?
Olen sitä mieltä, että jokaisen, joka kokee itsensä
kiireiseksi, kuuluisi osata myös perustella miksi on kiireinen.
Olenko..
Kiireinen koska se tukee omaa itsetuntoani?
Kiireinen koska
haluan vaikuttaa?Kiireinen koska koen olevani velvollinen tekemään paljon?
Kiireinen koska haluan antaa, siitä mitä minulle on annettu?
Kiireinen koska paikkaan omaa yksinäisyyttäni?
Kiireinen koska haluan tuntea olevani tärkeä?
Kiireinen koska haluan kokea kuuluvani osaksi yhteisöä?
Kiireinen koska minulta vaaditaan tehokkuutta?
Listaa voisi jatkaa pitkälle, mutta uskon, että mikään syy
kiireisyydelle ei ole väärin, jos sitä pystyy itse kontrolloimaan ja se ei
hallitse ihmistä.
Tehokkuutta vaaditaan jokaisessa asiassa. Ja jos uskallatkin
sanoa, että oli leppoisa työpäivä, niin ensimmäinen ajatus on, että eihän
sinulla ole tarpeeksi tehtäviä silloin. Tai jos alakoululainen ei ole saanut
läksyjä, niin äidin ensimmäinen kysymys on, että mitä se tuollainen
koulunkäynti on?
”Arvioimme ihmisten kyvykkyyttä sillä, sillä mitä he saavat
valmiiksi, emmekä sillä, mitä he yrittävät” -tuntematon
Uutteruus ja harkinta
tuo menestyksen, turha kiire vie köyhyyteen. Sananl. 21:5
Monta-rautaa-tulessa- tilanne on tuttu meille monelle, mutta
se ei välttämättä tarkoita kuitenkaan kiirettä, kunhan vain kaikki ”raudat”
ovat kohdillaan. Asioiden organisointi jo yleensä helpottaa kiireentuntua.
Kiireisen on opeteltava erityisesti ajanhallintaa, mutta vielä tärkeämmäksi
ominaisuudeksi näen itsensä johtamisen eli omien vahvuuksien ja heikkouksien
tunnistamisen ja niiden käytön sekä kehityksen. Kun asiat ovat
keskeneräisenäkin järjestyksessä, on levollisuus hyvinkin mahdollinen
tunnetila.
Kiire ei ole väärin, jos se ei hallitse ihmistä. Siitä ei
saa tulla mittari mihinkään.
Loppu peleissä todellinen kiire on hyvin harvoin, oikeastaan
vain silloin, kun joku on hengenvaarassa. Muuten kiire on ihmisen oma keksintö,
jota ei Suomessakaan oikeastaan edes kunnolla tunnettu vielä 20 vuotta sitten,
monissa muissa maissa ja kulttuureissa se on edelleen vieras asia.
Mikä on olennaista?
Jokaisen on hyvä pohtia, että mikä loppujenlopuksi on
olennaista?
Raamatussa Jeesus muistuttaa Martalle ja Marialle konkretian
kautta siitä, mikä oikeasti on tarpeellista.
Martalla oli kädet
täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: "Herra,
etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun
tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua."
Mutta Herra vastasi:
"Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain
yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä
pois." Luuk.10: 40-42
Marian nöyrä ja vilpitön halu oppia lisää Messiaaltaan saa
olla meillekkin tänä päivänä esimerkkinä ja sydämen asenteena kaiken arjen
kiireiden keskellä.
Etsikää ennen kaikkea
Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki
tämäkin. Matt.6:3
Tunne itsesi ja
priorisoi!
Vaikka kalenteri täyttyisikin mieluisista asioista, niin
muista, että jokainen niistä vie palan voimavaroista, jota on kuitenkin vain
rajallisesti meille annettu. Myös
hengellistä työtä tekevien tulee oppia tunnistamaan voimavaransa, jotta osaa
kontrolloida työtehtävien määrää. Kieltäytyminen tehtävistä voimavarojen
huventuessa ei osoita, että olet heikko kristitty, koska et luota, että Jumala
antaa tarvittavan voiman. Se on merkki terveen järjen käytöstä, johon Jumala on
meille valtuudet antanut.
Priorisoi niin, että monelle päivälle peräkkäin ei tule
paljon ajatustyötä vaativia juttuja.
Anna aivojesi levätä välillä. Ihmisen psyyke kaipaa lepoa hektisyydestä.
Älypuhelimen vaihtaminen kirjaan (rohkeimmat voi kokeilla
myös omien ajatustensa kohtaamista ja esimerkiksi rukousta) esim.
bussimatkoilla antaa pienen lepohetken aivoille.
Uskon, että kiireellisyydestä puhuminen on myös itseään
toteuttava ennuste, joka jo ajatuksena nostattaa adrenaliini tasoa, joten
kokeile olla puhumatta vaikkapa kuukausi kiireestä ja katso, kuinka tilanne ja
suhtautumisesi muuttuu. Tai aina kun olet sanomassa ”Enää tunti aikaa!” niin
sanokkin, että ”Vielä tunti aikaa”. Uskon, että tämäkin jo vaikuttaa mentaliteettiisi.
Etutippa helpottaa myös kiireenhallintaa huomattavasti
enemmän viimetipan sijaan. ;) Priorisointi ja itsensä sekä omien voimavarojensa
tunteminen ovat avainsanoja, jotka auttavat aikataulujen kontrolloimisessa.
Meidän on hyvä oppia tunnistamaan syy, miksi olemme kiireeisiä,
jotta se ei nouse Jumalasuhteen ylläpitämisen edelle.
