"Riisu kengät, maa, jolla seisot on Herran,
pyhää ja puhdasta maata.
Katso ja kuuntele hiljaa,
vaikka paljon et ymmärtää saata."
pyhää ja puhdasta maata.
Katso ja kuuntele hiljaa,
vaikka paljon et ymmärtää saata."
Pyhän kosketus - Pekka Simojoki
Kun liikutan Jumalan maaperällä eli teologisissa
keskusteluissa, Raamatun tulkinnassa, evankelioimisessa, ihmisten kohtaamisessa,
seurakunta elämässä yms, tulee meidän olla herkällä mielellä ja
kuvainnollisesti riisua kengät.
Sekä Mooses(2. Moos. 3:5.), että Joosua(Joos. 5:15.) sai
kuulla samat sanat Herran suusta; ” Riisu kengät jalastasi, sillä
paikka, jossa seisot, on pyhä”
Kenkien riisuminen oli Moosekselle ja Joosualle ilmaus
alamaisuudesta, kuuliaisuudesta ja kunnioituksesta Herraa kohtaan. Nämä ovat samoja asioita, joita meidän kuuluu osoittaa
Jumalallemme, kun Hänen maaperällään seistään ja Hänestä puhutaan.
Pyhä Jumalan pelko on erittäin terve tunnetila kristityn
elämässä. ” Herran pelko on viisauden
alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta. ” (Snl.9:10). Ja se tunnetila on hyvä olla
erityisesti silloin, kun ollaan Pyhien asioiden äärellä.
Mielestäni Pyhä Jumalan pelko on Pyhän syvällistä tuntemista.
Se sisältää kaikkea sitä, mitä Mooseksella ja Joosuallakin oli Jumalaansa
kohtaan. Mutta se sisältää myös sellaisen suuren kunnioituksen ulottuvuuden,
jonka vain Pyhä Henki voi ihmisessä saada aikaan. ”Herran pelko on viisauden koulu, kunnian tie käy nöyryyden kautta ” (Snl.
15:33). Vain kaikkivaltiaan suuruuden edessä nöyrtymisen kautta meillä on
mahdollisuus päästä ymmärtämään sitä suurta kunnioituksen ja kuuliaisuuden
ulottuvuutta.
Toki ymmärrän, että tämän sisäistäminen saattaa olla
hankalaa, sillä samanaikaisesti Raamattu kehottaa olla pelkäämättä ja
pelkäämään. Jotenkin terve Jumalan pelko (luottamus omaan auktoriteettiin)
auttaa itseäni juurikin siihen, että en pelkää maailmaa ja sen pahuutta.
Tässä viimeisen kuluneen kuukauden aikana olen saanut paljon
uutta näkökulmaa yllä mainitsemiini asioihin. Suurin näkökulmien avaaja on
ehdottomasti ollut teksti nimeltä Seurakunnan kolminaisuus, johon kehoitan
jokaista tutustumaan. Mutta myös vellovat keskustelut siitä, että kuka nyt
sitten onkaan Rtun suhteen oikeassa ja liberaalien ja konservatiivien keskinäinen
taistelu on ollut osiltaan auttamassa omaa prosessointiani ja uusien
näkökulmien löytämistä Pyhien asioiden alueella liikkumiseen.
Ainahan sitä sanotaan, että lähimmäisenrakkaudesta käsin
pitäisi lähestyä ihmisiä, myös niitä, joiden kanssa on eri mieltä. itsekin toki
tän tiedän, mutta nyt sen vasta olen sisäistänyt. Monesti keskusteluita
kuunnellessa tai lukiessa on itselläkin tunteet noussut pintaan ja niin
helposti äänensävy muuttuu ja kehonkieli jännittyy, kun toinen ei tunnukkaan
ymmärtävän. Mutta silloin kun
puheenaiheena on Pyhät asiat, niin lähimmäisenrakkauden ihan oikeasti pitäisi
olla kaiken edellä. Ajattelisin, että lähimmäisenrakkauden pitäisi olla niin
selkärankaan ja järkeen iskostettuja, ettei omat tai toisen tunteet pystyisi
sitä syrjäyttämään, jonka seurauksena useasti koetaan loukkaantumista tai
väärinkäsityksiä. (Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteikö syntiä saisi
sanoa synniksi. )
Meidän tulisi myös
osata myöntää itsellemme, että ehkä en puhukkaan samaa kieltä, kuin tuo toinen
ja tästä syystä kommunikointi ja viestin perille vieminen ja sen
vastaanottaminen on toisinaan hyvin haasteellista. Se mitä sanot, ei välttämättä olekaan
sama viesti perille päästyään kuin lähtiessään, vaikka välissä ei ole ketään
toista ihmistä, joka tekstin sisältöä voisi muuttaa. Sinä voit ymmärtää saman asian aivan eri
tavalla, kuin keskustelun toinen osapuoli. (Tästä syystä termit on syytä avata,
ennen kuin lähdetään esittämään omia mielipiteitä ja argumentteja.)
Seurakunnan sisällä käytävä vuorovaikutus niin pastoreiden
ja seurakuntalaisten välillä, kuin seurakuntalaisten keskinäinen
kanssakäyminenkin tulisi tehdä herkällä hengellä. Koska liian paljon vahinkoa
pääsee tapahtumaan, jos turvalliseksi koetussa paikassa menettääkin
turvallisuuden tunteen.
JOTEN, muistetaan riisua kengät, kun saavutaan Pyhälle
maaperälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.