tiistai 13. maaliskuuta 2012

Isoveli valvoo


Nää tekstit mitä kirjottelen, tulee todennäkösesti (fiiliksen mukaan) olemaan jossain määrin hartaustekstien kaltasia, joten niitä saatte myös jatkossa käyttää omissa hartauksissanne tai opetuksien inspiraationa.

Löysin tiedostoi selaillessa useamman hartaustekstin suurin piirtein 2vuoden sisältä. Mut täs oli kyl niin hyvää ja asiallista settiä, että haluan sen myös tänne jakaa (saatan myöhemmin myös laitella niitä muitaki).

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sain tossa jonkin aika sitten s-postissa kivan laskun kivoilta poliisi sediltä kivalla kuvalla varustettuna, missä olin autolla liikenteessä mun siskon pojan kanssa.

Kävipähän vaan mielessä, että me ollaan koko ajan tarkkailun alla, vaikka oliskin fiilis, että nyt oon yksin ajatusteni/ tekojeni kanssa. Mut Jumalan silmät näkee salattuimpaankin syvyyteen asti, vaikkei välttämättä haluttaiskaan. Kaikki mitä meidän elämässä meille on tapahtunu tai kaikki mitä me ollaan tehty, on hänen tiedossa.

ps.139: 2-12
Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni.
Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.
Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi?
Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon",
sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.


 Hepr. 4:13 
Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili.

Mikä myös tarkoittaa sitä, että kun käännetään kerta kerran jälkeen katseemme Kristukseen, niin hän on jo siinä. koska hän on aivan koko ajan siinä. Sanonta; kun ottaa yhden askeleen Jumalan puoleen, niin hän ottaa kaksi askelta sun puoleen, tulee siis tässäkin todistettua.

Kun kirjottaa wordilla sanan Kristus pienellä, niin se alleviivaa sen punasella. Joskus tajuaa sen, kuinka paljon me aliarvioidaan Kristuksen kaikki tietäväisyyttä meidän oman elämän kohdalla. Mut wordi on ainakin oivaltanu sen, että Jeesusta ei kannata vähätellä, meidän on hyvä oppia ymmärtään Jumalan suuruus. Ite alleviivaan edellisestä lauseesta sanan oppia, sillä kyseessä on niin iso asia, ettei ihmisjärki sitä pysty kokonaisuudessaa edes ymmärtämään.                             
Kaikki se, mitä elämä on tuonut tullessaan ja niiden asioiden läpi käyminen, on ne sitten positiivisia tai negatiivisia, on juurikin sitä oppimista.
Jumala ei aseta sun tielles mitään sellasta, mistä hänen kanssaan et yli vois päästä. Ja kaikkien niiden tapahtuneiden asioiden motiivia et ees välttämättä tuu saamaan tietoos ikinä(Jes.55:8-9), jotkut motiivit voi kyllä paljastua sulle heti, tai pidemmänkin hetken päästä.
Tämänkin asian rukoileminen on onneksi enemmän kuin suotavaa(Fil.4:6).

Mutta se, mitä me Jumalan suuruudesta raamatusta voidaan lukea ja omassa elämässä kokea, on vain palanen sitä kokonaisuutta, mikä sitten loppupeleissä kerran taivaassa meille tullaan paljastaan.(Job.11:7-8) 

Hyvä ohjesääntö elämään onkin; Kun tehdään, sanotaan tai ajatellaan ihan mitä tahansa, niin pidetään koko ajan mielessä, että joku tarkkailee meitä.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.