tiistai 22. toukokuuta 2012

Kaunis kiitos


Fiilistelen vaan Jumalaa ja kaikkee sitä, mitä Hän on tehny. Ihan sama, oonko koulussa, kuljenko luonnossa, pesenkö tiskei tai datailenko, kaikkialta löydän kiittämisen aihetta.

Ellakin osaa iloita pienistä :)

On ollu rikkaus tajuta, miten kaikki hyvä on Isältä ja kuin siistä on ollu oppia huomaamaan se hyvä, mitä meillä on. Ja viel varmasti paljo jää huomaamattakin. 

Jotenki tänään taas konkretisoitu tää jae: Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat! Matt.7:11

Huomasin kuinka moni asia, joka on ollu iso rukousaihe jo pitkän aikaa, muuttu kiitosaiheeks tänää tai täs viikon sisällä. Ja ylipäätään oon pidempään rukoillu sitä, et oppisin huomaamaan kaikki ne rukousvastaukset mitä saan.  Joskus kirjotan ylös ne rukousaiheet, et muistaisin ne myöhemminki ja osaisin antaa kiitoksen sille, kelle kiitos niistä kuuluu. 

Ja myös viel esimerkiks kuukaus takaperin, ei välttämättä kaikki asiat ollu ihan kondiksessa ja oli paljo juttuja, jotka mietitytti. Mikään niistä yksittäin ei ollu sellanen kriisipesäke, mut kaikki ne pienemmät asiat yhessä kasautu taakaks. Mutta kaikista niistä huolimatta Jumala näytti mulle sinä aikana asioita, mitkä mun elämässä on hyvin ja mistä voin iloita ja olla kiitollinen. Sain olla onnellinen vaik ”maalliset” jutut ei ollu kohillaa. 

Liian usein ajatuksissa pyörii vaan kaikki negaatiot ja asiat joita pitäs parantaa. Aina pitäis saada isompaa, parempaa, uudempaa, hienompaa, tehokkaampaa…

Onko ihmiset oikeesti tyytyväisiä koskaan?  Miks pitää murehtia sen perään mitä vielä ei oo?

Sitten kun - kulttuuri vallitsee myös kristittyjen piireissä vahvasti. Sit ku mä oon saanu opiskelut valmiiks, niin meen minne sä Isä ikinä lähetät. Sitten kun oon naimisissa, niin lupaan tehä koko päiväsesti sun työtäs Jumala. Sitten kun mulla on rahaa, niin voin antaa omastani sitä tarvitseville. Sitku sä oot parantanu mut tästä sairaudesta, niin voin olla sun käytössäs kokonaisvaltasesti.

Miksei nyt?!? Mikä estää Jumalantäyteisen elämän nyt? Entä jos ei tuukkaa sitä sitten kun -aikaa. Odotatko loputtomii, vai luovutatko?  Jumala haluaa käyttää sua tänään!
             
HÄN EI MITÄÄN PYHIMYSTÄ KAIPAA SÄDEKEHINEEN,
TEE- SE -ITSE YRITYSTÄ YLTÄÄ TAIVAASEEN.
TAVALLISEN TAAPERTAJAN HÄN VIE TYÖHÖN PELLOLLEEN,
KURJIMMANKIN SAVIMAJAN HÄN VOI TEHDÄ KIRKOKSEEN.

KAKSI TAVALLISTA KÄTTÄ JEESUS TYÖHÖN LÄHETTÄÄ.
KUINKA PALJON TEKEMÄTTÄ ILMAN NIITÄ TÄÄLLÄ JÄÄ!
KAKSI TAVALLIST A JALKAA HÄN VOI OTTAA JALOIKSEEN,
NIILLÄ TAIVASMATKA ALKAA JOKA AAMU UUDELLEEN, UUDELLEEN

VAIKKA MONI TEKEE TIKKAAT TOISTEN YLI PÄÄSTÄKSEEN,              
JÄÄVÄT MIELESTÄNSÄ RIKKAAT YKSIN RAHOINEEN
SILLÄ KAIKKEIN KÖYHIMMISTÄ HERRA KANSAN KOKOAA,
HEIKOISTA JA HILJAISISTA VALTAKUNNAN RAKENTAA.
 
ENSIMMÄISET VIIMEISIKSI JÄÄVÄT HÄNEN LASKUISSAAN.
MAHTAVIMMAT PIENIMMIKSI JOUTUU TAIPUMAAN.
HÄN EI KÄSKE ENKELEITÄ TÄTÄ MAATA MUUTTAMAAN,
JEESUS TAHTOO KÄYTTÄÄ MEITÄ SIELLÄ, MISSÄ TARVITAAN
(Pekka Simojoki - Kaksi tavallista kättä)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.